HISTORIA

Muinaiset ajat

Partio rantautui Suomeen melko pian sen jälkeen, kun liikkeen isä lordi Robert Baden-Powell of Gilwell oli pitänyt ensimmäisen partioleirinsä Brownsean saarella Englannissa 1907. Partiolippukuntia alkoi syntyä Suomeen jo 1910. Ensin liike oli vain pojille, mutta varsin pian myös tytöt touhusivat mukana. Hämeenlinnan alueen vanhimpia lippukuntia ovat Hämeenlinnan Metsänkävijät ja Hämeenlinnan Pirteät, jotka on perustettu Suomen itsenäistymisen aikoihin.

Sotien jälkeen alkoi vakiintua käytäntö partiolaisten kunniakäynneistä sankarihaudoille. Haudoille marssittiin kahdesti vuodessa – Yrjönpäivänä ja Itsenäisyyspäivänä. Lippukunnat huomasivat, että tilaisuuksia oli syytä koordinoida jotenkin, ja niin perustettiin ensimmäinen yhteistyöelin – Johtajakäräjät.

Johtajakäräjien aika (1983-1988)

Hämeenlinnan seurakunnan partiotyöntekijä Esko Pokkinen lähetti lippukunnille kirjeen keväällä 1983:

”Rapamäen hautausmaan portilla Yrjön-päivänä tavanneet lippukuntien johtajat katsoivat tarpeelliseksi kutsua kaikkien Hämeenlinnan lippukuntien edustajat neuvottelukokoukseen, joka pidetään Poltinahon seurakuntatalon kerhohuoneessa keskiviikkona 11.5.83 klo 18.00”

Paikalle saapui yhdeksän johtajaa viidestä lippukunnasta. Kokouksessa keskusteltiin sankarihaudoilla käyntien rahoituksesta. Asian ratkaisemiseksi päätettiin perustaa Hämeenlinnan partiolippukuntien yhteinen neuvosto. Neuvoston tehtäviin kuuluisi lippukuntien yhteistoiminnan suunnittelu ja sankarihautarahaston perustaminen. Neuvoston perustavan kokouksen koollekutsujaksi valittiin Aake Huurresalo Hämeen Haka-Versoista. 23.5. pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa Hämeenlinnan partiolippukuntien yhteinen Johtajakäräjät. Sankarihautarahaston perustamista varten lippukunnilta päätettiin kerätä 70 penniä jokaista jäsentä kohti.

Vuonna 1984 yhteistoiminta oli jo vilkasta. Keväällä järjestettiin perinteinen Leon Lenkki & Hilkan Kilpa -partiotaitokilpailu. Syksyllä järjestettiin yleisötapahtumana partioiltanuotio, jossa oli monenlaista ohjelmaa. Liekkitytöt ja Tulenvartijat esittivät näytelmän ”Uhtuan kesäyössä”. Tapani Pennasen johdolla partiolaiset liittyivät vapaaehtoiseen pelastuspalveluun.

Yrjönpäivän kunniakäynnin järjestäminen sankarihaudoille päätettiin lopettaa vuonna 1987. Itsenäisyyspäivän perinnettä jatkettiin. Johtajakäräjät päätettiin lopulta muuttaa yhdistysmuotoiseksi. Risto Saarisen johdolla hyväksyttiin säännöt perustettavalle Hämeenlinnan Partiolaiset ry:lle. Uuden yhdistyksen perustava kokous päätettiin pitää 17.1.1989.

Aluetoiminnan herääminen (1989-1999)

Johtajakäräjien seuraajaksi syntyi Hämeenlinnan alueen partiolaiset. Ei siis rekisteröity yhdistys, kuten oli kaavailtu, vaan ihan tavallinen lippukuntien yhteisö. Nimeen lisättiin myös sana alue, jolla mukaan otettiin myös Hämeenlinnan ympäristökunnissa toimivat lippukunnat.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Risto Saarinen. Ensimmäisenä tehtävänään hän sai komentaa maakunnallisen paraatin Hämeenlinnassa. Tapahtuman kruunasi Liekkityttöjen voitto marssikilpailussa. Samana vuonna partiojohtajille järjestettiin laivaristeily Vanajavedellä koulutusohjaaja Raija Saarron johdolla.

Seuraavana keväänä 1990 Hämeenlinnassa järjestettiin taas Leon Lenkki & Hilkan Kilpa. Kilpailunjohtajana toimi tunnettu pankkimies Kalevi ”Kille” Kilpi Kaskenkaatajista. Pahaksi onneksi kilpailun talous kääntyi tappiolle, ja rahaa jouduttiin keräämään järjestäviltä lippukunnilta jälkikäteen. Liekkityttöjen Inka Peltomäki järjesti Kolmiapila-Gilwell-kurssin päättötyönään alueen ensimmäisen sudenpentuleirin Röllin, jolle osallistui 110 partiolaista.

Vuonna 1992 alueelle perustettiin uusi tili, koska vuosien 1989-1991 tilikirjat olivat hukkuneet. Vastuuvapautta ei voitu näiltä vuosilta myöntää. Kahdeltatoista lippukunnalta kerättiin kultakin sata markkaa peruspääomaksi. Vuonna 1993 Hämeen Partiokauppa muutti Saaristenkadulta postin taloon. Partiolaiset järjestivät remontti- ja muuttotalkoot.

Vuoden 1994 puheenjohtajaksi valittiin kanttori Hannu Mursunen Tuuloksen Tulikourista, koska puheenjohtajuutta haluttiin kierrättää myös Hämeenlinnan ympäristökunnissa. Keväällä Hämeenlinnassa järjestettiin kevät-SM-kilpailut Juustoralli Jukka Koljosen johdolla. Kisa tuotti reilusti voittoa, ja se jaettiin järjestäneille lippukunnille.

Vuonna 1995 järjestettiin ensimmäinen koko alueen kesäleiri, Myllykylä. Leirinjohtajana toimi Timo Lilja Tulenvartijoista. Leirille kokoontui noin 500 partiolaista. Leirin johtajakahvilan tuotoilla ostettiin Viron partiolaisille 13 erätoveria. Keskustelua alueyhdistyksen rekisteröimisestä heräteltiin, mutta ajatus ei saanut kannatusta.

Vuonna 1997 järjestettiin Hämeen Partiolaiset ry:n talvipartiotaitomestaruuskilpailu Jäätävä Polte Janakkalan Kiipulassa. Kilpailunjohtajana oli Jukka Koljonen Nummen Eränkävijöistä. Hallitus käynnisti logokilpailun, jonka tarkoituksena oli kehittää yhteinen logo Hämeenlinnan alueen partiolaisille. Kilpailuun tuli seitsemän ehdotusta, joista kolme lähetettiin jatkokehittelyyn Anja Saariselle.

Hämeen Partiolaiset ry:n maakunnallinen paraati järjestettiin Hämeenlinnassa keväällä 1998. Paraatinjohtajana oli Sinikka Malin Tuuloksen Tulikourista. Paraatin jälkeen partiolaiset tutustuivat Linnanniemen museoalueeseen. Jukka Koljosen aloitteesta lähdettiin selvittämään tarvetta alueen vartioiden kilpailuinnostuksen kasvattamiseen oman partiotaitokilpailun avulla. Hallitus päätti tehdä jokasyksyisestä kilpailusta perinteen. Ensimmäinen Sammon lenkki järjestettiin lokakuussa. Kilpailuun osallistui 16 vartiota. Kilpailunjohtajana oli Mikko Hieta Kaskenkaatajista.

Toivo Lyytikäisen (Hämeen Haka-Versot) ehdotus voitti logokilpailun. Tämä malli lähetettiin Annukka Koljoselle (Nummen Eränkävijät), jonka tehtäväksi annettiin mallin muokkaaminen kangasmerkiksi sopivaan muotoon. Hallitus aloitteli keskustelua alueleiristä ja päätyi esittämään leirin järjestämistä vuonna 2001.

Yhdistyksen sääntöjä alettiin tarkistaa puheenjohtajan aloitteesta vuonna 1999. Samalla käynnistettiin uudelleen keskustelu yhdistyksen rekisteröimisestä. Motiivina tähän oli tuleva alueleiri ja sen talouden turvaaminen.

Kohti rekisteröityä yhdistystä (2000)

Puheenjohtajaksi valittiin Sinikka Malin Tuuloksen Tulikourista, ja samalla päätettiin rekisteröidä yhdistys. Rekisteröinti herätti kiivasta keskustelua, ja muun muassa Jaarlin Pojat -lippukunta vastusti hanketta voimakkaasti. Uudet säännöt kuitenkin hyväksyttiin ja samalla tilattiin yhdistykselle hihamerkkejä. Ensimmäinen 700 kappaleen tilauserä myytiin heti loppuun. Tulevan alueleirin johtajaksi nimettiin Jussi Erkkilä Kalvolan Olavinpojista.

Hämeenlinnan alueen partiolaiset ry (2001-)

Hämeenlinnan alueen partiolaiset ry:n perustamiskirja allekirjoitettiin 2.3.2001. Perustajiksi tarvittiin kolme rekisteröityä yhdistystä, joten nimensä alle laittoivat Sven Lindstén Janakkalan Ilveksistä, Lauri Nurmi Jaakon Samoojista sekä Juha Korhonen Jaarlin Pojista. Nykyiset säännöt hyväksyttiin lopulta 8.12.2001.

Yhdistykselle avattiin www-sivut, joilta löytyi tapahtumien ilmoittautumistietoja sekä lippukuntien yhteystietoja. Sivut laati Mikko Hieta (Kaska). Samalla sankarihaudoilla käymisen perinteiset kuviot kirjattiin uudelleen muistiin komentajan oppaaksi. Alueleiri Kaiku pidettiin Evolla 16.-22.7.2001 Jussi Erkkilän johdolla. Leirillä oli 320 osallistujaa. Yhdistys organisoi ensimmäistä kertaa messuosaston maakunnallisille Elomessuille 18.-19.8. Messuilla esiteltiin muun muassa Kaskenkaatajien telttasaunalautta.

Yhdistyksen rekisteröityminen kirjautui yhdistysrekisteriin 1.2.2002. Heinäkuussa järjestettiin ensimmäinen alueen yhteinen vaellus, joka suuntautui Jäämerelle Kinnaroddenille Niina Lehtovirran johdolla. Lokakuussa Hämeenlinnassa järjestettiin syys-SM-kilpailut Karonkka Mikko Hiedan johdolla.

[lähihistoria 2003-2015 on vielä työn alla]